maanantai 2. helmikuuta 2015

2.2.2015

Treenien määrän lisääntyessä huomaa että kehokin tarvitsee enemmän energiaa. Syömiset jää silti aika vähäiseksi ja treenien jälkeisen pyörrytyksen tullessa, sitä lupaa itselleen että ei päästä enää itseään liian vähillä syömisillä treenaamaan. Viikon päästä on ravintoterapeutille eka aika ja päässä on ainakin tuhat kysymystä, joihin kaipaan vastausta; Mikä olisi hyvä paino minulle, miten minun pitää syödä ja kuinka usein...? Kun katson muiden langanlaihoja kehoja, ja tämän jälkeen normaalipainoisia, huomaan kyllä että normaalipainoiset näyttävät terveemmiltä, sellainen minäkin haluan olla. Valmistelin äsken treenin jälkeen itseäni syömään, mutta päätin siinä sitten käydä pikaisesti vaa'alla. Olin ajatellut että nyt täytyy todella syödä kun tuli se pyörryttävä olo, mutta kun pääsin vaa'alle ja näin pudonneen luvun, sairaat ajatukset valtasi mielen, "saanko vielä alemmas painoni?","jos et syökään sitä kunnon iltapalaa?","kyl sä saat ittes vielä laihemmaks". Peilistä näkyy luinen kroppa ja kasvot ovat kapeat ja riutuneet. Haluan olla hyvinvoivan näköinen, mutta kun tuo lukema näkyy vaa'assa, en voi estää niitä ajatuksia, tuntuu että noissa tilanteissa järkipuheella ei ole minkäänlaista arvoa.

Elän jonkinlaisessa kriisissä itseni kanssa. Haluan elää unelmiani ja toteuttaa pitkään haaveilemani unelman erään harrastuksen parissa, mutta mietin, onko tämä harrastus hyväksi tässä vaiheessa sairautta? Lisääkö se haluani laihtua ja olla langanlaiha? Haluan kehittyä nykyisissä lajeissani, ja kyllähän kehitystä on tapahtunut, mutta kehittyisinkö paremmin jos palaisin normaalipainoisen lukemiin? Haluanko tosiaan olla vielä tätätkin laihempi, eikö nyt ole jo sopiva? Rakastan treenata, enkä treenaa laihtuakseni, mutta mikäli paino tästä vielä alkaa laskea, luulen että myös kehitykseni alkaa mennä alamäkeen. En tiedä mitä tehdä, odotan ravintoterapeutin tapaamista ja jonkinlaista selvyyttä tähän tilanteeseen. Täytyy vain miettiä ääritilanteita mihin tämä voi johtaa, mitä jos löydän itseni taas osastolta, eivätkö nämä jatkuvat painajaiset osastosta saa tajuamaan että en halua itseäni sellaiseen kuntoon, tai tuskin terapeutti puhui potaskaa mainitessaan totaallisesti uupumisesta, hengen lähtemisestä?

Olen tässä miettinyt asiaa enkä tiedä keneltä kysyä, mutta onko teillä lukijoilla tietoa, miten syömishäiriön takia voi joutua osastolle/millaiselle osastolle joutuu jos joutuu? Ei siis ole itselle mitenkään ajankohtainen tuo osastoasia, mutta mietityttää, missä tilanteessa kannattaa huolestua toden teolla...

5 kommenttia:

  1. Pelit on pelottavia..
    Hyvä että olet ottanut niskasta kiinni ja alkanut syömään. Kannattaa mennä ravintoterapeutille olin swllasel kerral ja se ei vastannu puoliinkaan mun kysymiin kysymyksiin..

    VastaaPoista
  2. yleensä syömishäiriöpotilaita hoidetaan psykosomaattisilla / yleissairaalapsykiatrisilla osastoilla. kun bmi laskee alle 13, voidaan tehdä lähete pakkohoitoon.

    kuntoutuvana anorektikkona sun viimeaikaiset kirjoitukset syömisistä ja niihin liittyvistä ajatuksista on kylmäävää luettavaa. toivon, että otat kaiken irti ravitsemusterapeutin tapaamisesta; tarvitset todella tukea että saat nostettua itsesi tuosta suosta

    voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos tiedosta! otan todellakin kaiken irti ja kirjoitan kysymykset jo etukäteen ylös!

      kiitos :)

      Poista
  3. Oon samaa mieltä anonyymi! Ja tsemppiä

    VastaaPoista