lauantai 7. marraskuuta 2015

En ole syönyt tarpeeksi. On vain niin vaikea huolehtia omista syömisistä. Saatan jättää ruoan tekemättä vain koska ei ole voimia tehdä sitä. En tiedä miksen jaksa tehdä ruokaa, se vain on niin vaikeaa. Viime aikoina olen alkanut syödä taas suruun. Pitäisi lopettaa. En vain jaksaisi nyt huolehtia painosta yhtään. En jaksa välittää siitä lihoanko vai en. Olen kyllästynyt painon jatkuvaan tarkkailuun. Koko ajan on nälkä. Varmaan koska elimistö on taas säästöliekillä kun en ole syönyt tarpeeksi.

Ahdistus iskee aina silloin tällöin ilman mitään tietoista syytä. Niin se tuli tänäänkin. Tuntuu kuin joku istuisi rintakehän päällä ja puristaisi keuhkot kasaan. En tiedä miksi olen ahdistunut, en vaikka miettisin syytä kuinka. Ehkä koska en ole tekemässä kouluhommia, en ole tehnyt koko päivänä. Hoen että olen laiska. Eilen tein 12 tuntia kouluhommia. Tuntuu että sekään ei riitä. Pitää vain tehdä enemmän, etten olisi laiska. Viiltely ja lääkkeidenotto pyörii mielessä. Olemme puhuneet tästä terapiassa. Aina kun paha olo tulee, minulla on kaava, jonka mukaan toimin. Se kaava on että kun ahdistaa, alan kaavamaisesti miettimään viiltelyä ja itsemurhaa. En oikeastaan tiedä mitä se edes tarkoittaa...

Ajatukset pyörii taas sekalaista rataa. Kummia ajatuksia on taas alkanut tulla, mutta kai tässä vielä on se positiivista että tunnistan edes kaukaisesti niiden olevan outoja. Outoja, mutta silti uskon niihin. Salaatissa oli muista poikkeava lehti, joten ajattelin että joku aikoo myrkyttää minut. Kännykkä väärinpäin pöydällä tarkoittaa että ääntäni äänitetään. Eilen en suostunut lähtemään ulos ennenkuin olin varma että olemme varmasti menossa sinne minne oli tarkoituskin.

Ahdistaa ihan älyttömästi. Täytyisi vaan koittaa muistaa että tämä tunne on vain tämän hetken tunne, eikä se kestä ikuisuutta. Olen vain valvonut liikaa, stressannut liikaa. Niin tässä aina käy. Huomenna kaikki on taas hyvin. Pitäisi mennä nukkumaan mutten jaksa liikkua sängyltä. Pakko kai se on jaksaa kun ajatukset taas junnaa ärsyttävää rataa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti