keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Nukuin viime yönä 12 h ja olin silti aamulla ihan väsynyt. Olisin voinut torkuttaa vielä varmaan monta tuntia....En vaan saa nykyisin illalla yhtään unta, yhtäkkiä sänkyyn päästessä mua ei väsytäkään yhtään ja sitten valvon ikuisuuden. Lisäks oon päivisinkin ihan väsynyt, enkä tänäänkään saanut aikaseks tehdä oikeastaan yhtään mitään. Kauppaan menoakin piti viivyttää ilta 6 asti.

Syömisetkin on mennyt ihan surkeesti. On nälkä, mutta kun en vaan jaksa tehdä ruokaa. Sitten korvaan ruuan herkuilla kun ne on niin nopea syötävä. En oikeastaan tunne oikein nälkää, se varmaan johtuu masennuksesta. Pitää kuitenkin nyt tsempata ruokailujen kanssa, kun syömättömyys sitten pahentaa entisestään oloa. Ostan lisäks koko ajan herkkuja, kun mietin vaan että jos saan viikon päässä olevalla lääkärikäynnillä tietää että mulla on syöpä niin syönpäs ennen sitä sitten niin paljon herkkuja ettei tarvitse sitten katua etten syönyt...Äh, ihan todella typerää, mutta en vaan pysty oikein puhumaan itselleni järkeä tässä asiassa...Hävettää, ja sitten jossakin vaiheessa kuitenkin kaduttaa kun vatsa kasvaa. Ei mua se lihominen ahdista, mutta kun se on terveyshaitta ja haluan olla terve.

Koulu ahdistaa mua oikeasti ihan kamalasti. Oon miettinyt kaiken maailman sairaslomat yms, mutta ne ei ole mahdollisia nyt, koska mun pitää suorittaa yo-koe nyt keväällä. Jos en suorita, joudun aloittamaan ylioppilastutkinnon alusta. Enkä suostu siihen koska oon saanut niin hyvät numerot, lukuun ottamatta yhtä. Mutta en vaan pysty jatkamaan koulussa. Oon niin väsynyt. Päässä pyörii vain kysymys "miksi?". Miksi en pysty edes kuudessa vuodessa käymään lukiota?? Oonko vaan niin laiska vai voinko pistää tän sairauden piikkiin? Ja kukaan ei ymmärrä jos sanon että yksikin kurssi tuntuu aivan ylivoimaiselta. Nyt tulevassa jaksossa mulla olis 5 kurssia koska oon vaan siirtänyt niitä, joten jo pelkkä ajatuskin siitä saa mut väsyneeksi. En vaan pysty.

Onneksi ensi viikolla on keskusteluaika monen viikon tauon jälkeen. Toisaalta on tehnyt ihan hyvää vähän aikaa pitää taukoa, mutta nyt on kyllä jo ihan kiva päästä juttelemaan ja purkamaan ajatuksia. Toivon vaan että me keksittäis joku ratkaisu tähän ongelmaan. Tuntuu vaan ettei tähän oo ratkaisua...

2 kommenttia:

  1. AINA kaikkeen on ratkaisu. Hyvä sellainen. Älä ajattele ettetkö pystyisi mihinkään. Pystyt siihen omalla tahdilla ja voimilla. Ja se riittää, se on tarpeeksi.
    Mä ymmärrän miltä tuntuu kun ei meinaa jaksaa kahta kurssia jaksossa. Mutta se ei oo muiden asia millä tahdilla käyt lukion, kunhan jaksat psyykisesti myös etkä romahda. Sehän on suurempi paha koska silloin opinnot ainakin viivästyy vielä enemmän. Niin mä ainakin koitan ajatella, että vähitellen hyvä tulee :)

    VastaaPoista
  2. Kiitti kommentista <3 Ihan totta, pitäis toi muistaa, kun aina kun masennus iskee niin tulee myös sellainen fiilis ettei mihinkään oo ratkaisua. Niinpä, sitä mäkin koitan hokea itelleni. Harmittaa vaan älyttömästi jos en saakaan nyt opintoja valmiiks tänä vuonna :/ Mut oon kans miettinyt et jos nyt ylikuormitan itteni nii sitten se valmistuminen ainakin viivästyy...

    VastaaPoista